Usein kysyttyä

Mistä Tiederatikan idea tulee?

Tiederatikka esiintyy virallisissa dokumenteissa ensimmäistä kertaa vuonna 2011 tehdyssä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ2011). Siinä Helsingin seudun 14 kuntaa sopivat, että seudun liikennejärjestelmää kehitetään hillitsemään ilmastonmuutosta, eheyttämään kaupunkirakennetta ja takaamaan riittävä asuntotuotanto. Seudun jo olemassa olevia säteittäisiä raideyhteyksiä täytyy täydentää poikittaisilla raideyhteyksillä, jotta nämä sovitut tavoitteet voidaan saavuttaa. Tiederatikka on yksi näitä tavoitteita toteuttava uusi poikittainen raideyhteys, joka korvaa Tiedelinja 506:n bussia. Viimeisimmässä liikennejärjestäsuunnitelmassa (HLJ2015) Tiederatikka on aikataulutettu aloitettavaksi vuosina 2026-2040.

Missä Tiederatikan reitti kulkee?

tiederatikkakartta-1024x743

Mitä kampanjalla tavoitellaan?

Kampanja tähtää siihen, että Tiederatikka nostetaan Helsingin yleiskaavan ensimmäiseen toteuttamissuunnitelmaan. Näin Tiederatikan suunnittelu voidaan käynnistää mahdollisimman pian ja ratikan toteutus aloittaa ennen vuotta 2025.

Kuka voi allekirjoittaa aloitteen?

Voit allekirjoittaa aloitteen, jos:

  • Olet Suomen tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalainen,
  • Olet täyttänyt 18 vuotta ja
  • Olet allekirjoituspäivänä asunut (“ollut kirjoilla”) Helsingissä vähintään 51 vuorokautta.

Jos olet muun kuin edellä mainitun maan kansalainen, voit allekirjoittaa aloitteen, jos:

  • Olet täyttänyt 18 vuotta
  • Sinulla on ollut kotikunta Suomessa vähintään 2 vuotta ennen allekirjoituspäivää
  • Olet allekirjoituspäivänä asunut (“ollut kirjoilla”) Helsingissä vähintään 51 vuorokautta

Missä aloitteen voi allekirjoittaa?

Aloitteen Tiederatikan toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä voit allekirjoittaa sähköisesti tunnistautumalla kuntalaisaloite.fi -palvelussa tai paperilla aloitteen takana olevien järjestöjen toimistoilla tai kampanjan facebook-sivulla erikseen ilmoitettavissa tapahtumissa.

Paljonko allekirjoituksia aloite tarvitsee?

Valtuustokäsittelyyn tähtäävä aloite tarvitsee tuekseen 2 % kunnan äänioikeutetuista asukkaista. Helsingissä tämä tarkoittaa noin 10 500 äänioikeutetun allekirjoitusta. Jos määrä saavutetaan, on kaupunginvaltuuston otettava aloite käsiteltäväkseen viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Kampanja tähtää aloitteen valtuustokäsittelyyn.

Miten Tiederatikka tukee yleistä joukkoliikenteen kehittämistä?

Helsingin uudessa yleiskaavassa kaupungin kasvu nojaa kantakaupunkimaisen tiiviin rakentamisen laajentamiseen sisääntuloväylien varrelle ja useista keskuksista koostuvan raideliikenteen verkostokaupungin ideaan. Verkostokaupungissa voi asua ja elää pitkälle oman keskuksen palveluiden ja työpaikkojen varassa eikä välttämättä tarvitse asioida Helsingin keskustassa kovin usein. Tällainen kaupunkirakenne edellyttää toimivaa ja nopeaa aluekeskuksia yhdistävää joukkoliikennettä, mitä Tiederatikka edustaa.

Mitä Tiederatikka maksaa?

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ2011:n mukaan Tiederatikka on vasta esisuunnitteltuvaiheessa eikä varsinaista kustannusarviota ole vielä tehty. Lopullinen kustannus riippuu monista asioista mutta suuri merkitys on sillä, kulkeeko Tiederatikka tunnelissa Keskuspuiston ali vai kulkeeko se koko ajan maan päällä. Tunnelivaihtoehdossa kustannus voi nousta noin 350 miljoonaan, kun taas maan päällä kulkevana Tiederatikka voi HLJ2011:n mukaan kustantaa noin 170 miljoonaa euroa. Summia voi verrata Raide-Jokerin kustannusarvioon, joka on varikkoinvestointi mukaan lukien 284 miljoonaa euroa vuoden 2014 alun hintatasossa.

Kuinka ympäristöystävällinen Tiederatikka on?

Joukkoliikenne ylipäänsä on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin yksityisautoilu, edellyttäen, että sillä on tarpeeksi matkustajia. Joukkoliikennevälineistä bussi on yleensä kaikkein suuripäästöisin vaihtoehto. Pikaratikka kulkee hiljaisen sähkömoottorin avulla eikä se tuota ollenkaan paikallisia pakokaasupäästöjä. Sähkön tuotantotavasta riippumatta ratikalla on myönteinen vaikutus vaikutusalueensa ilmanlaatuun, koska se korvaa päästöllisempiä välineitä kuten busseja ja autoja. HKL käyttää raitiovaunuissa ja metrossa vain pohjoismaista uusiutuvaa energiaa, josta puolet tuotetaan vesivoimalla ja puolet tuulivoimalla. Tiederatikankin liikennöinti on siis käytännössä hiilidioksidipäästötöntä. Ratikat ovat myös jopa 2-3 kertaa pitkäikäisempiä kuin bussit ja voivat olla liikenteessä 25-40 vuotta. Näin säästyy liikennevälineiden tuotannossa käytettäviä luonnonvaroja.

Miten turvallinen pikaraitiovaunu on?

Modernit pikaratikat ovat hyvin turvallisia kulkuvälineitä. Pikaratikka kulkee pääsääntöisesti omalla kaistalla ja niitä ajaa kuljettaja. Ihmisten ja muiden ajoneuvojen läheisyydessä pikaratikka kulkee rauhallisempaa vauhtia. Pikaratikka parantaa myös kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta, kun osa kadulla kulkevista busseista korvautuu raitiovaunuilla. Pikaratikat ovat maailmalla olleet mukana onnettomuuksissa erittäin harvoin.

Millaisia pikaratikoita on jo olemassa?

Esimerkkeihin maailmalta voi käydä kootusti tutustumassa osoitteessa: http://raidejokeri.Info/?Page_id=74.

Kysy lisää

Jos et löytänyt vastausta kysymykseesi, täytä se tähän lomakkeeseen, niin vastaamme sinulle henkilökohtaisesti ja julkaisemme vastauksen täällä myös muiden iloksi!